keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Länsimainen oikeuskäsitys on humanisti ja seuraa Jeesuksen oppeja

Oikeus - meillä jokaisella on vahva mielipide siitä, mutta rakentaako kollektiivinen mielipide relevantin pohjan sille, mikä on oikeasti oikeudenmukaista. Yleinen mielipide sanoo kyllä, oikeustiede ei.

Oikeus perustuu käsityksiimme siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Melkein kuka tahansa pystyy tunnistamaan väärinteon, sekä perustelemaan miksi joku asia on väärin. Tilanne kuitenkin vaikeutuu silloin, kun pitäisi määrittää rangaistus. "Sivistyneiden" länsimaidenkin välillä on suuria eroja siinä, millaisista teoista jaamme minkälaisia rangaistuksia. Yhdysvalloissa syyllinen voi saada useiden satojen vuosien rangaistuksen, kun taas Suomessa samasta teosta voi vapautua jopa alle viiden vuoden tuomiolla.

Tämä blogautus käsittelee länsimaista oikeutta, sillä se on itselleni kaikista tutuin, ja arvopohja, jonka päälle se on rakennettu, on kaikista muista vaihtoehdoista eniten oman arvomaailmani kanssa yksissä.

 

Armo käy tuomion edelle


Länsimainen oikeus perustuu kristilliseen käsitykseen oikeudesta. Kristillinen käsitys ei ole Vanhan Testamentin käsitys kostosta tuomiona, vaan Uuden Testamentin käsitys armosta. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole tippaakaan uskonnollinen, mutta käsitykset armosta ja anteeksiannosta tosiaan ovat kaksi käsitettä, jotka meidän kaikkien tulisi muistaa jakaessamme some-tuomioita.

Toinen peruspilari oikeudessa on hieman modernimpi käsitys yksilön oikeuksista. Sen nimi on vapaus ja siitä tuli isohko juttu tuossa muutama vuosisata takaperin valistuskirjailijoiden myötä. Monelle teistä käsitys vapaudesta on hieman vieras, mutta yksinkertaisesti sen voisi ilmaista näin: vapaus tarkoittaa sitä, että voi tehdä mitä haluaa kunhan ei samalla riko toisen vastaavaa oikeutta. Lähtökohtaisesti yksilön suurin oikeus valtiossa on oikeus vapauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio voi ainoastaan äärimmäisessä tapauksessa rikkoa tätä oikeutta. Uskokaa tai älkää, mutta oikeustieteen mukaan vankeustuomiota tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista.

Mikä sitten on vankeuden tehtävä yhteiskunnassa? Jo muinaiset kommunistit tiesivät, että ensin tulee löytää syyllinen ja sitten keksiä sopiva rangaistus. Rangaistuksien tehtävä ei ole sivistysvaltiossa antaa tyydytyksen tunnetta kärsivälle osapuolelle, vaan se on vain ja ainoastaan sanktio yhteiskunnan sääntöjä vastaan rikkomisesta. Vankilan tehtävä ei ole aiheuttaa rikollisille mahdollisimman suurta kärsimystä vaan yksinkertaisesti eristää nämä muusta yhteiskunnasta.

Lakeja on oltava, jotta tämä pohjoinen maapläntti nimeltä Suomi pysyisi kasassa. Lakia ei kuitenkaan tule tulkita niin, että uhrille tulisi mahdollisimman hyvä tai syylliselle tulisi mahdollisimman huono olla. Hyvä nyrkkisääntö oikeuden tuomioihin on se, että jos molemmat osapuolet eivät ole tyytyväisiä tuomioon, niin annettua tuomiota tulee pitää onnistuneena. 



Lukekaa niin maan perkeleesti

Rikokset ovat yleensä luonteeltaan sellaisia, että ne herättävät suuria tunteita. Osaksi tästä syystä asioiden menemisessä oikeuteen kestää niin pitkään, jotta osa tunteista ehtisi hieman laimeta. Sosiaalisessa mediassa me asetumme uhrin asemaan ja mietimme, mikä olisi sopiva tapa rangaista väärintekijää. Tässä vaiheessa usein primitiivisyys iskee esiin ja vaadimme silmää silmästä ja hammasta hampaasta - Hammurabin laki. Oikeus ei kuitenkaan ole kosto. Aina kun joku kysyy teiltä: "Entä jos sun lapses joutuis pedofiilin uhriks?", vastatkaa: "Entä jos sun lapses olis pedofiili?". Tämä antaa kysymykselle oikean perspektiivin.

Teille oman elämänne tuomareille ja vigilanteille vinkki elämään: lukekaa kirjoja niin paljon kuin pystytte. Kasvattakaa omaa näkemystänne ja oppikaa, että muutkin ihmiset ovat kykeneviä haaveilemaan, rakastamaan ja vihaamaan. Tajutkaa, että elämme täällä vain kerran ja antakaa kaikille mahdollisuus nauttia tästä elämästä.

Emme auta ketään sulkemalla häntä loppuelämäkseen vankilaan – tai älkää missään nimessä olko niin ylimielisiä, että kuvittelette pystyvänne perustelemaan kenenkään tappamista minkäänlaisen oikeustajun nimissä. Olkaa mieluummin mukana rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi niin hyvä olla, että yhä harvempi ajautuu rikollisuuden piiriin.

Älkää pelkoanne ja umpimielisyyttänne olko ymmärtämättä mitä ihmisistä pahimpien päässä liikkuu, sillä ainoastaan ymmärtämällä voimme ehkäistä pahanteot. Mutta kaikista tärkeintä: Lukekaa niin maan perkeleesti, joku kaunis päivä kirjan suljettuanne ymmärrätte miksi.

Jeremias Kontio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti