Ilta käynnistyi Twitter-kisalla, jossa pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon positiivissävytteisiä twiittejä hastagilla #twitterkisa15. Voittajalle oli tietenkin luvassa parhaat paikat katsomossa. Kisa käynnistyi melko nopeasti ja katsomon osallistujat olivat reippaasti mukana. Illan ohjelmaan kuului myös some-aiheinen stand up -esitys, jonka meille veti teatteri-ilmaisunohjaajaopiskelija Ida Akkila. Stand up toimi hyvänä johdantona illan dokkariin.
 |
| Some-aihe ja The Thread -dokumentti kiinnosti Turussa. Kuva: Saara-Miira Kokkonen |
Yksi ihminen voi saada aikaa lumipallo-efektin
Illan dokumentti The Thread kertoo Bostonin pommi-iskun tekijän ajojahdista sosiaalisessa mediassa. Dokumentissa vertaillaan perinteisten uutislähteiden ja sosiaalisen median tarjoaman tiedonvälityksen nopeutta ja luotettavuutta. Dokumentti herätti katsojissa monia tunteita: Internetissä leviävät kissavideot huvittivat, mutta samaan aikaan Bostonin pommi-iskuista kuvatut videot vakavoittivat yleisöä. Dokumentti jätti katsojan miettimään sosiaalista mediaa ja sen voimaa ja vaikuttavuutta tavallisissa ihmisissä.
Henkilökohtaisesti dokumentti avasi silmät Internetin ja varsinkin sosiaalisen median laajuudelle ja sen mahdollisuuksille. Reddit.com palvelussa käyty ajojahti pommi-iskujen syyllisen etsimiseksi tuntui absurdilta ja järjettömältä. Miten yksi ihminen voi saada aikaan niin ison lumipallo-efektin? Ja miten tämä sosiaalisessa mediassa käyty ajojahti nousi jopa virkavallan yläpuolelle? Vaikka tämän ajojahdin tavoitteena oli saada syyllinen vastuuseen, tuntuu silti käsittämättömältä, että pääasiassa Internetin ja sosiaalisen median avulla syyllinen saatiin kiinni.
Tämä seikka kuvastaa hyvin myös sitä, miten vahvasti sosiaalisen median kautta saadaan ihmiset osallistumaan ja vaikuttamaan. Koen tämän positiivisena, mutta samalla se antaa mahdollisuuden myös väärien asioiden käsittelyyn ja väärän informaation leviämiseen. Ihmiset ottavat mielestäni liian helposti oikeuden omiin käsiinsä, koska ”kasvottomuus” ja nimimerkkien taakse tekeytyminen antavat tähän mahdollisuuden. Ilmiö on ollut mielestäni hyvin vahvasti Suomessa läsnä esimerkiksi tällä hetkellä käydyissä maahanmuuttokeskusteluissa sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalinen media kuin juorulehti
Sosiaalisen median käyttötavat mahdollistavat liiaksi väärien faktojen esiintuonnin ja niiden häikäilemättömän jakamisen. Toisinaan tuntuu siltä, että muiden ihmisten asioita jakavalla henkilöllä katoaa täysin käsitys siitä, että jonkin asian takana on oikea henkilö: Oikea, fyysinen, samaa ilmaa hengittävä ihminen, jonka ykistyiselämää/tapahtumaa/onnettomuutta heitellään sosiaalisesta mediasta toiseen miettimättä sen seurauksia. Toisinaan sosiaalinen media on kuin pahinkin juorulehti, jossa asioita käsitellään sinisilmäisesti.
Sosiaalinen media on kuin enkeli ja piru samassa. Sillä pystyy saamaan paljon hyvää aikaiseksi, mutta samalla se saattaa jopa tuhota ihmisen elämän. Se on myös turvaa ja vertaistukea tuova ympäristö, jossa jokainen voi löytää omanlaisena. Sosiaalisen median käytölle ei ole mielestäni selkeitä ohjeita. Tietokoneelle tuleminen ja sosiaalisen median avaaminen on aina ihmisen omalla vastuulla.
Mielestäni on tärkeää ”kulkea” sosiaalisessa mediassa kriittisin silmin ja pyrkiä tunnistamaan oikeat tiedonlähteet ja faktat. Ennen kaikkea, tärkeintä on kuitenkin mielestäni opastaa tulevat sukupolvet siihen ”oikeanlaiseen” sosiaalisen median käyttöön: Valjastetaan nuoriso positiiviksi some-sankareiksi, jotka hallitsevat somen ja saavat sillä aikaiseksi pelkkää hyvää!
Kata Tuominen
 |
| Ida Akkilan komiikkaa. Kuva: Saara-Miira Kokkonen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti